Miksi Sipoosta pitäisi liittää osa Helsinkiin?
Helsingin väkiluku kasvaa. Täällä myös asutaan muuta maata ahtaammin. Etenkin lapsiperheet kaipaavat isompia, kohtuuhintaisia asuntoja. Helsingissä on kova kysyntä pientalotonteista, mutta uudet asuinalueet kuten Jätkäsaari soveltuvat lähinnä kerrostalojen rakentamiseen.
Kaupunkirakenteen pitää olla riittävän tiivis, jotta se olisi ympäristöystävällinen. Harvaan rakennetulla seudulla liikenne kasvaa kohtuuttomasti. Pääkaupunkiseudun kasvu ja asuntojen rakentaminen pitää ohjata ratojen varsille, sillä vain raideliikenne tarjoaa tarpeeksi tehokkaan ja ympäristöystävällisen vaihtoehdon henkilöautolle. Metron jatkaminen Östersundomiin on niin iso hanke, ettei Sipoon rahkeet riitä sen toteuttamiseen.
Kunnanraja on myös veroraja. Jos helsinkiläiset perheet joutuvat isompaa asuntoa etsiessään muuttamaan toiseen kuntaan, Helsinki häviää. Helsingin palveluja ei makseta Sipoon eikä Nurmijärven verotuloilla.
Miksi asia valmisteltiin niin kiireellisesti?
Hallituksen tuki alueliitokselle varmistui vasta kesäkuussa. Valtuustolla oli enää yksi kokous jäljellä ennen pitkää kesätaukoa, ja esitys haluttiin tehdä mahdollisimman nopeasti, jotta Vanhasen hallitus ehtisi tehdä päätöksen. Se, että näin ei ehdi käydä, ei ole johtunut Helsingistä vaan valtion valmistelun hitaudesta.
Helsinki on siis vasta tehnyt esityksen, ja päätöksenteko kuuluu maan hallitukselle. Syksyn ja talven aikana on ehditty käydä sekä lausunnoissa että julkisessa keskustelussa kaikki mahdolliset näkökohdat läpi. Kannattaa huomata, että hallituksen asettama ulkopuolinen selvitysmies Pekka Myllyniemi asettui tukemaan Helsingin perusteluja.
Surkastuuko Sipoo?
Enpä usko. Tonttimaata riittää, ja suunnitelmat Nikkilän ja Söderkullan kehittämiseksi antavat Sipoolle hyvät eväät tulevaisuuteen. Osana menestyvää pääkaupunkiseutua sillä on entistä vahvempi asema. Vantaakin toipui nopeasti takavuosikymmenien huomattavasti suuremmista alueliitoksista.
Entä jos alueliitos ei toteudu?
Silloin Helsingin tarvitsemien asuntojen rakentamiseksi pitäisi keksiä muita ratkaisuja. Lounais-Sipoolla olisi iso merkitys myös koko Itä-Helsingin ja Vantaan kehitykselle. Pääkaupunkiseutua uhkaava jako vauraampaan länteen ja köyhempään itään vahvistuisi.
Pientalotonttien kysyntään pitäisi hakea uusi ratkaisu, joka ei kiihdyttäisi yhdyskuntarakenteen hajautumista ja autoistumista. Yksi vaihtoehto voisi olla kuntaliitos, joko Helsingin ja Vantaan tai Helsingin, Vantaan ja koko Sipoon kesken.
Miten käy Sipoonkorven?
Sipoonkorpi on arvokas luontoalue, joka on suojeltava. Sen merkitys ulkoilu- ja virkistysalueena korostuu, kun pääkaupunkiseudun väestö kasvaa ja Nuuksio kuormittuu. Parasta olisi perustaa sinne kansallispuisto, jolloin turvaisimme toisen Nuuksion kaltaisen luontokohteen pääkaupunkiseudulle.
Onneksi Helsingin ja Vantaan päättäjät ovat samaa mieltä kanssani. Helsingin valtuuston enemmistö allekirjoitti elokuussa aloitteeni Sipoonkorven suojelusta ja kansallispuiston vauhdittamisesta. Aloitevastausta käsitellään valtuustossa vielä ennen vaaleja.
Lue lisää: Säilytetään Sipoonkorpi
Lue lisää: Alueliitos vauhdittaa Sipoonkorven suojelua