(Julkaistu Helsingin Uutisissa tammikuussa 2006)
Yksi pääkaupunkiseudun yhteistyön kuumista perunoista on Sipoo. Helsinki ja muu pääkaupunkiseutu toivovat yhteistyötä ainakin maankäytön ja liikenteen suunnittelussa, sipoolaiset haraavat vastaan.
Toiveet laajentaa pääkaupunkiseutua Sipoon puolelle ovat sinänsä perusteltuja. Asuntoja tarvitaan lisää, ja jako Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntiin vaikeuttaa kaavoitusta. Sipoon jääminen YTV:n ulkopuolelle estää joukkoliikenteen kehittämistä.
On turha pelätä, että pääkaupunkiseutu haluaisi kasvaa muun Suomen kustannuksella. Väestönkasvu johtuu muuttovoitosta ulkomailta ja siitä, että ihmisiä syntyy enemmän kuin kuolee. Mielenkiintoinen yksityiskohta on, että ulkomailta muuttavista kaksi viidesosaa on kotimaahan palaavia suomalaisia.
Keskustelussa liian vähälle on jäänyt se, että uusia asuntoja tarvitaan myös nykyisille helsinkiläisille. Täällä asutaan ahtaammin kuin muualla, ja perheet muuttavat isompien asuntojen perässä. Jos niitä ei rakenneta kohtuuhintaisina lähelle, ihmiset muuttavat kauemmaksi. Yhdyskuntarakenteen hajautumisen estämiseksi tarvittaisiin yhteistä suunnittelua. Siksi ainakin maakuntaliitot pitäisi yhdistää, tai vielä mieluummin saada Sipoo kiinteästi mukaan pääkaupunkiseudun yhteistyöhön.
Nopea kasvu toisi Sipoolle kustannuksia. Uudet asukkaat tarvitsevat palveluja ja kasvavat asuinalueet pitäisi liittää seudun joukkoliikenteeseen, esimerkiksi jatkamalla metroa itään. Koko pääkaupunkiseudun pitäisi osallistua tarvittavien investointien rahoitukseen, hyödyttäväthän ne koko seutua.
Sipoolla on toinenkin, varsin raadollinen syy vastustaa pääkaupunkiseudun kosintaa. Etenkin Sipoon länsiosiin on jo muuttanut runsaasti lapsiperheitä pääkaupunkiseudulta omakotitalon perässä. Alueliitos merkitsisi tämän veropohjan menettämistä.
Yhdessä asiassa sipoolaiset ovat täysin oikeassa: Sipoonkorpi pitää säästää rakentamiselta. Luontokohteena sillä on valtakunnallistakin merkitystä, ja virkistysalueena se vetää vertoja Nuuksiolle ja keskuspuistolle. Helsingin maanomistus Sipoossa keskittyy sinne, mutta yleinen etu ajaa lyhyen tähtäimen kiinteistötalouden edun edelle.
Sipoonkorven kohtalo on kiinni siitä, mihin Sipoon asuntorakentaminen sijoittuu. Väkiluvun kasvu ei suoraan uhkaa luontokohteita, onhan Espoon väkiluku kymmenkertaistunut neljässä vuosikymmenessä ilman, että Nuuksio olisi uhrattu. Toisaalta Sipoo itse on kaavoittanut ja rakentanut Landbon alueen Sipoonkorven kylkeen, irti muusta kuntarakenteesta.
Pitää muistaa, että Sipoo on pinta-alaltaan puolitoista kertaa Vantaan kokoinen, mutta väkiluvultaan alle kymmenesosa Vantaan väestöstä. Kyllä sinne asumista mahtuu, vaikka koko Sipoonkorpi säilytettäisiin virkistys- ja luontoalueena. Itäsuunnan raideliikenteelle kannattaa etsiä sellaisia vaihtoehtoja, jotka tukevat tätä tavoitetta.