Lumeton talvi?

(Julkaistu Kirkossa ja kaupungissa tammikuussa 2005)

Valkea joulu vaihtui nopeasti mustaksi tammikuuksi. Leuto sää sulatti lumet ja myrskytuuli nosti meriveden Kauppatorille. Mutta tämä taitaa olla vain esimakua tulevasta.

Ilmasto lämpenee, ja saamme tottua lyhyisiin, vähälumisiin talviin. Suomessa myrskyjen ennustetaan yleistyvän ja sademäärien kasvavan. Toisaalla ilmasto muuttuu kuivemmaksi, jolloin maanviljely vaikeutuu. Jos napajäätiköt alkavat sulaa, merenpinta nousee. Ihmisen aikaansaama muutos on luonnolle liian nopea, kasvilajit ja eläimet eivät sopeudu uusiin oloihin. Luonnon vaikeudet aiheuttavat ongelmia myös ihmiselle. Yhdysvaltain puolustusministeriö, jota yleensä ei epäillä hörhöilystä, pitää ilmastonmuutosta vakavampana uhkana ihmiskunnan hyvinvoinnille kuin terrorismia.

Ilmastonmuutosta ei voi enää estää, mutta sitä voitaisiin hillitä. Ainoa keino on hiilidioksidipäästöjen vähentäminen. Jos emme ole valmiita merkittävästi tinkimään elintasostamme, tarvitsemme uuden teknologisen vallankumouksen: meidän on käytettävä vähemmän energiaa ja saatava raaka-aineista irti enemmän. Tehtävä ei ole helppo ja se maksaa, mutta niin maksavat ilmastonmuutoksen seurauksetkin, kuten myrskyvahingot, tulvat ja satomenetykset. Ja kai vuodenaikojen vaihtelulla ja hiihtokeleilläkin joku arvo on.

Yleensä politiikassa on hyvä varautua myös pahimpaan, ottaahan huolellinenkin perhe kaiken varalta kotivakuutuksen. Kuitenkin ympäristöön ja ilmastoon suhtaudutaan usein parhaaseen luottaen, toivoen että ongelma poistuisi itsestään. Näin ei valitettavasti tapahdu.

Joudumme itse valitsemaan, haluammeko tehdä asialle jotakin. Tähänastiset kansainväliset neuvottelut ja sopimukset ovat vasta alku, eivätkä kauniit lupaukset ja sopimukset auta, jos niitä ei olla valmiita panemaan täytäntöön.

Parin sukupolven mukavuudenhalun ja ahneuden takia olemme muuttamassa ympäristöämme peruuttamattomasti. Mitä mieltä lastenlapsemme ja heidän lastenlapsensa mahtavat olla meistä?

Vihreät