(julkaistu Helsingin Uutisissa 17.12.2006)
Laura Rädyn (kok) kolumni perustulosta (HU 10.12.) sisälsi sen verran roimia väärinkäsityksiä, että ne on syytä oikaista tuoreeltaan. Aivan olennaisin asia on jäänyt häneltä oivaltamatta: perustulon avulla työnteosta tulee aina kannattavaa.
Nykyjärjestelmän pahin ongelma on siinä, että sosiaaliturvan ja omien ansiotulojen yhdistäminen on lähes mahdotonta. Työttömyysturvan ansaitakseen pitää olla täysin toimeton, sillä pienetkin ansiot vähentävät tukea. Työttömän ei kannata hakeutua juuri muuhun kuin kokopäivätyöhön, mutta pahaksi onneksi iso osa tarjolla olevasta työstä on osa-aikaisia tai vain lyhyitä keikkoja.
Ratkaisuksi vihreät esittävät jokaiselle maksettavaa samansuuruista perustuloa. Kaikista omista tuloista maksettaisiin veroa. Kun nykyään jokainen ansaittu euro pienentää toimeentulotukea yhdellä eurolla, perustulomallissa jäisi jotain käteenkin. Se ei siis suinkaan passivoi, vaan kannustaa lisäansioihin. Kokoomus esittää kaavamaisesti, että työntekoon kannustetaan tuloveroja keventämällä. Saattaa toimia niiden kohdalla, joilla jo on hyvä koulutus ja työpaikka. Entäpä muut?
Opiskelijoiden opintotuki toimii nyt jo perustulon tavoin. Se pienenee vasta, kun tulot ylittävät 500 euroa kuussa. Koska opintotuki sinänsä ei riitä elämiseen, opiskelijat hakeutuvat osa-aikatöihin. Eikö olisi järkevämpää, että opiskelijat voisivat keskittyä opiskeluun ja nyt työttömät pääsisivät kiinni työelämään?
Perustulon myötä osa-aikatyöt todennäköisesti yleistyisivät, mutta sekin on työllistymistä. Suurin muutos nykytilanteeseen olisi siinä, että osa-aikatyötä tekevä tulisi paremmin toimeen. Osa-aikatyöstä tai lyhytaikaisesta työsuhteesta on myös huomattavasti helpompi päästä kokopäivätöihin kuin työelämän ulkopuolelta.
Väitteet verotuksen roimasta kiristymisestä perustuvat ilmiselvään laskuvirheeseen. Todelliseen veroasteeseen pitää tietysti laskea mukaan myös verovapaa perustulo, joka toimii ikään kuin veronpalautus. Rädyn esimerkkinä käyttämä 5000 euroa ansaitseva maksaisi vihreiden mallissa veroa 2000 euroa, mutta saisi perustuloa 400 euroa. Nettoveroksi jää 1600 euroa eli 32 %.
Kun kokonaisveroaste ei nousisi, ei ostovoimakaan romahtaisi. Todennäköisesti kävisi päinvastoin, kun pienituloisimpien käteen jäävät tulot kasvaisivat.
Perustulon ansiosta työn tekemisestä tulee myös käytännössä toimeentulon perusta. Se ei ole sen ilmaisempaa kuin nykyisetkään tuet. Työn vastaanottamisen velvoite on jäänyt kuolleeksi kirjaimeksi. Jos se toimisi käytännössä, meillä ei olisi yhtä aikaa kymmeniä tuhansia avoimia työpaikkoja ja runsaasti työttömiä. Erityisen vaikea rakennetyöttömyys vaivaa pääkaupunkiseutua.
Kun nykyjärjestelmä ei toimi, miksi kokoomus haluaa hirttäytyä siihen? Se on yksinkertaisesti tyhmää ja kallista politiikkaa.