(Julkaistu Kirkossa ja kaupungissa marraskuussa 2005)
Helsingin väkiluku on lyhyen notkahduksen jälkeen kääntynyt uudestaan kasvuun. Osa kasvusta johtuu siitä, että syntyneitä on selvästi enemmän kuin kuolleita. Erittäin mielenkiintoinen ilmiö on, että muutto ulkomailta ylittää muuttotappion Helsingistä muualle Suomeen.
Maahanmuuttajien osuuden kasvamiseen on pyrittykin. Uusien osaajien avulla pääkaupunkiseudun kansainvälistä kilpailukykyä halutaan vahvistaa, kun suurten ikäluokkien siirtyessä kohta eläkkeelle tarvitsemme lisää työvoimaa.
Erityisen tärkeää on korkeakoulujen kansainvälistyminen. Tavoitteeksi on asetettu ulkomaisten tutkijoiden ja tutkinto-opiskelijoiden määrän kaksinkertaistuminen viidessä vuodessa.
Kuulostaa hyvältä, mutta samaan aikaan toimitaan juuri päinvastoin ja valmistellaan lukukausimaksuja ulkomaisille opiskelijoille. On turha kuvitella meidän korkeakoulujemme kilpailevan brändeillä tai laadulla oxfordien ja stanfordien kanssa. Lukukausimaksut pudottavat dramaattisesti tänne hakeutuvien määrää.
Kansainvälistymiseen tarvitaan juhlapuheiden sijaan johdonmukaisuutta. Ulkomaisten opiskelijoiden kouluttaminen maksaa tietenkin, mutta heidän karkottamisensa tulisi monin verroin kalliimmaksi. Suomen houkuttelevuutta pitäisi parantaa myös antamalla automaattisesti pysyvä oleskelu- ja työlupa niille, jotka ovat suorittaneet täällä tutkinnon.
Helsingin ei kuitenkaan pidä keskittyä vain ns. huippuosaajien tai muiden uusien tulijoihin houkutteluun, meidän on huolehdittava myös jo täällä asuvien maahanmuuttajien osallisuudesta yhteiskuntaan. Monilla heistä on puutteita suomenkielen luku- ja kirjoitustaidossa, ja senkin vuoksi vaikeuksia työllistyä.
Maahanmuuttajanuorten syrjäytymisen uhka on todellinen ja sen seuraukset voivat olla hyvin vakavia. Koulujen ja sosiaalitoimen lisäksi kaupunki onkin korostamassa maahanmuuttajien parissa tehtävää nuorisotyötä.
Muutettiin tänne työn tai opiskelun perässä tai muusta syystä, kotimaisten kielten oppiminen vie aikaa. Isona haasteena on saada julkiset palvelut ja hallinto toimimaan useammalla kielellä. Kansainvälistymistä mitataan tilastojen sijaan arjen sujumisella.